Seniori- ja palvelutalo Viitakodin henkilökunta kertoo: Minä & Neuloosi

22.01.18

Neulominen ei ollut minun juttuni.

Neulominen ei ollut minun juttuni. Ei todellakaan. En koskaan saanut koulussa aloittamiani villasukkia valmiiksi. En päässyt varsia pidemmälle. Aloitin samoihin varsiin seuraavana vuonna lapasten teon ja ne eivät valmistuneet sinä vuonna. Ajattelin silloin, että en opi, en halua, en pysty jne. Siirryin kangaspuihin ja nautin mattojen kutomisesta ja poppanat tulivat tutuiksi. Tein villalangasta torkkupeiton ja se huovutettiin valmiiksi. Olin niin onnellinen ja ylpeä itsestäni.

Seuraavaksi siirryin ompelukoneen vierelle ja halusin kokeilla kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Tein paljon vaatteita lapsille ja itselleni.  Korjasin kavereidenkin vaatteet ja tein hassuja naamiaisasuja lapsille. Ystäväni kutoi jatkuvasti ja ajattelin, että joka paikassa hänellä piti olla puikot mukana. Ompelukonettahan ei kuljeteltu mukana, mutta siitä en silti ole luopunut.

Opettelin siis alusta alkaen sukkien kutomisen uudelleen.

Opettelin siis alusta alkaen sukkien kutomisen uudelleen. Kantapään tekeminen oli vaikein paikka. Sitten kun sen kerran oppi, niin ei se unohdu koskaan. Hieman arastelin lapasten tekoa, mutta sen taidon opin vihdoin ja viimein.

Paula opetteli sukkien teon uudelleen

Paula opetteli sukkien teon uudelleen

Sukan varsi on helppo tehdä, mutta kantapää vaatii opettelua

Sukan varsi on helppo tehdä, mutta kantapää vaatii opettelua

Kiihkeistä käsityöharrastajista moni on sairastunut jonkinasteiseen neuloosiin. Se tarkoittaa neulomisen pakkoa lähes tauotta ja kaikkialla. Neuloosi iskee kiusallisesti välittämättä ajasta ja paikasta. Esimerkiksi aamuneljä voi olla neulootikon mielestä sopiva aika aloittaa uusien sukkien neulominen.

On jopa tutkittu, että neulominen tuottaa hyvän olon hormoneja. On rauhoittavaa keskittyä työhönsä. Silloin ajatukset lepäävät. Ja kun näkee työnsä valmiina, tulee todella hyvä mieli.

Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää.

Paulan sukat lämmittävät Viitakodin asukkaiden jalkoja

Paulan sukat lämmittävät Viitakodin asukkaiden jalkoja

Minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään.

Paula tekee jokaiselle asukkaalle oman näköiset sukat

Paula tekee jokaiselle asukkaalle oman näköiset sukat

Suurin osa neulomiseen hurahtaneista ei ymmärrä käyttävänsä kaikkea aikaansa neulomiseen. Niin käy huomaamatta. Tunnit vain uhkaavat loppua päivästä kesken.

Olen siis sairastunut neuloosiin.

Diagnoosi on selvä. Olen siis sairastunut neuloosiin. Opettelin siis alusta alkaen sukkien kutomisen uudelleen. Tauti ei ole terveyden kannalta vakava, mutta sen oireet lähentelevät monella pakkomiellettä – ainakin leikkimielisesti ajateltuna – neuroottista neulomista.

Tila on parantumaton. Neulominen vain lähtee lapasesta. Onneksi hurahtamisesta on seurannut pelkkää iloa. Vain taivas on rajana!

Värejä löytyy joka makuun

Värejä löytyy joka makuun

Toiveena uusi viikonpäivä

Toivoisinkin tuohon perjantain ja lauantain välimaastoon uutta viikonpäivää jonka sitten voisin viettää kaikessa rauhassa neuloen ja samalla mietiskellen.

Terveisin Paula http://www.viitakodit.fi/yhteystiedot/

Lue myös nämä: