”Voimaa vanhuuteen”
Voimaa vanhuuteen -kävelytapahtumassa kierretiin yhdessä Viitaniemen esteetöntä reittiä. Reitin varrelta löytyi pisteitä, joissa jumppattiin, ajeltiin riksapyörällä ja saatiin tietoa Kehä Vihreästä ja Viitaniemen kauniista kulttuuriympäristöstä. Lue lisää tapahtumasta https://www.alvaraalto.fi/tapahtuma/voimaa-vanhuuteen-kavely-keha-vihrealla/
”Vireät vanhukset”
Viitakodin asukkaiden lisäksi matkaan lähtivät virikeohjaaja Jarmo ja vapaaehtoinen Jarmo. Hymy oli alkumatkasta herkässä.
Viitakodin väkeä Voimaa vanhuuteen reitillä
”Voimistelurasti”
Kädet ja jalat saivat kyytiä ohjatussa voimisteluhetkessä. Asiantunteva ohjaaja antoi ohjeita sekä istuen että seisten voimisteleville reippailijoille.
Viitakodin voimistelijat luonnon helmassa
Viitakodin naisten iloinen käsitervehdys
Sormetkin saivat osansa: 50 kertaa nyrkkiin ja auki
Rannalta löytyi myös kärpässieniä
Riksakyytiä ja eväiden syöntiä
Seuraavalla rastilla oli tarjolla riksa-ajelua ympäri Viitaniemeä. Kaksi rouvaa pääsi riksan kyytiin ja muut jäivät syömään eväitä. Tarjolla oli tuoremehua ja aamulla puusta poimittuja makeita valkeakuulaita.
Riksapyörä tarjosi vauhdin hurmaa ja kauniita maisemia
Sitten vaan menoksi. Kauniin Tuomiojärven rantamaisemissa kelpaa ajella.
”Voimaa luonnosta”
Puun pinta ja lämpö miellyttivät Seijaa
Kaunis ja vihreä Viitaniemi
”Liisa sai erikoispalvelua”
Kulttuuriluotsi ja riksapyörän kuljettaja veidät Liisa katsomaan Schildtin kartanoa. Kovasti maisemat olivat Liisan mielestä muuttuneet ja paikkaa oli vaikea tunnistaa. Reissu tuli kuitenkin tehtyä.
”Alueen historiaa”
Ympäristönsuojelusuunnittelija Elina Lehtinen ilahdutti Liisaa ja Viitakodin asukkaita seuraavalla kertomuksella:
”Nykyisin Jyvälän opistona tunnetulla paikalla oli alkuperäinen Nisulan tilan päärakennus, jonka vanhin osa oli rakennettu 1865 Wolmar Schildtin toimesta. Hänen poikansa laajensi päärakennusta mm. tornilla 1800-luvun lopussa.
Nisulan tila oli laajimmillaan noin 900 hehtaarin kokoinen ja kattoi alueita Mäki-Matista Viitaniemeen, lisäksi Haukanniemen ja ison osan nykyistä Kortepohjaa. Kun ympäröivä asutus lisääntyi Mäki-Matissa, Schildtien suku rakennutti uuden päärakennuksen 1930-luvun lopulla juuri ennen talvisotaa kokonaan uuteen paikkaan Kortesuolle, jossa sijaitseva uusi päärakennus edelleen tunnetaan Kortesuon kartanona. Talo saatiin vesikaton alle juuri ennen talvisotaa ja viimeisteltiin välirauhan aikana. Alkuperäinen Nisulan tilan päärakennus jäi sodan jälkeen yhdistyskäyttöön, ja sitä ylläpiti Viipurista evakkoon lähtenyt Länsi-Toukolan setlementti, joka nimettiin Jyväskylässä uudestaan Jyvälän setlementiksi.
Jyvälän käytössä ollut vanha päärakennus tuhoutui tuhopoltossa isänpäivänä 2011. Nyt sen tilalla on Jyvälän setlementin uudisrakennus, joka valmistui 2015. Schildtien suku viljeli Kortesuon kartanosta käsin peltojaan, mutta kasvavan kaupungin puristuksessa (kaupunki osti mm. Viitaniemen asuinalueeksi) suku osti 1950-luvulla Porvoosta Bosgårdin kartanon, jota he viljelevät edelleen. Nisulan tilan pelloista on peltokäytössä käytännössä enää Haukanniemessä sijaitsevat pellot. Kortesuon kartanossa toimii nykyään A-kilta.”
