Päivätoiminnan asiakkailla kansanlaulut ovat hyvässä muistissa http://www.viitakodit.fi/paivatoiminta/
Laulaminen aktivoi ikääntyneidenkin aivoja
Viitakodin palvelutalossa lauletaan usein. Laulutuokioihin kokoontuu palveluasumisen ja lyhytaikaishoidon asukkaita sekä kotihoidon ja Villa Verannan muistipäivätoiminnan asiakkaita. Laulaminen sopii kaikille ja jokainen laulaa äänellään; ei tarvitse olla kympin laulaja.
Kuten seuraavista lainauksista ilmenee, laulaminen, soittaminen, tanssiminen ja musiikin kuuntelu virittää ja aktivoi aivoja kenties paremmin kuin mikään muu toiminto. Vuosia puhumatta ollut päivätoiminnan muistisairas asiakas alkoi laulaa ”kultaista nuoruutta”, kun hänen kanssaan tanssittiin. Toinen asiakas, jolle kävely tuotti vaikeuksia, saatiin liikkeelle humpan tahdissa ohjaajan laulaessa.
”Musiikin aivotutkimus on parin viimeisen vuosikymmenen aikana tuonut runsaasti uutta tietoa siitä, miten tavattoman laaja-alaisesti musiikkia käsitellään aivoissa. Äänten korkeutta, kestoa ja sointiväriä analysoidaan ohimolohkossa. Otsalohkossa tapahtuu mm. tuttujen sävelmien tunnistaminen. Päälaenlohkon etuosissa on puolestaan tarkkaavaisuutta ja työmuistia edustava hermosoluverkosto, joka toimii, kun keskitymme kuuntelemaan melodiaa ja pitämään hetken aikaa mielessä sen kulun. Musiikin rytmin käsittely tapahtuu pikkuaivoissa, tyvitumakkeissa ja liikeaivokuorella päälaenlohkon etuosassa. Mielimusiikki aktivoi syvällä aivokuoren alla sijaitsevan aivojen tunnekeskuksen, ns. limbisen järjestelmän. Se tuottaa mielihyvän tunteita ja säätelee immuuni- ja hormonijärjestelmää. Musiikki saa aikaan myös näkyviä autonomisen hermoston fysiologisia reaktioita kuten kyyneleiden valumisen tai ihonkarvojen pystyyn nousemisen” (ks. Särkämö 2011 ja Soinila & Särkämö 2009). http://www.muistiasiantuntijat.fi/memo
Miesten ääni kaikui komeasti kuorossa
Laulaminen vaikuttaa muistisairaan mielialaan
Musiikin vaikutus aivoissa vielä voimistuu, kun ihminen itse soittaa, tanssii tai laulaa. Laulamisen myötä vireystila ja mielialakin nousevat. Jos muistisairaan päivä koostuu lähinnä oleilusta, se voi altistaa turhautumiseen ja käytösoireisiin. (Eloniemi-Sulkava & Savikko 2011)
Jarmon laulutuokioon kokoontui Viitakodin asukkaita
Muistisairaille tuttua musiikkia
”Musiikki kuuluu myös muistisairaiden elämään, mutta ei mikä tahansa musiikki! Vain tilanteeseen sopiva ja juuri näitä ihmisiä, tätä ihmistä, puhutteleva musiikki tekee hyvää. Päiväsalissa automaattina soiva radio tai televisio ovat äänisaastetta, joka pitäisi lailla kieltää. Tarvitsemme myös hiljaisuutta ja rauhaa.” http://www.muistiasiantuntijat.fi/memo
”Tutkimusten mukaan Alzheimer-potilaat pystyvät tunnistamaan tuttua musiikkia, muistamaan laulujen sanoja ja reagoimaan musiikkiin aivan taudin loppuvaiheessakin. Itselle miellyttävän tutun musiikin kuuntelu vähentää ainakin hetkellisesti ahdistusta, lisää kielellistä sujuvuutta ja omaelämänkerrallisten asioiden muistamista” (kooste käsikirjoituksessa Laitinen ym. 2011). http://www.muistiasiantuntijat.fi/memo
Laulaminen saa hyvälle tuulelle
Laulaminen voi vähentää muistisairaan käytösoireita
”Ruotsalaisissa hoitokodeissa työskenteleviltä hoitajilta kysyttiin, kuinka he kokevat aamupesutilanteet muistisairauksista kärsivien asukkaiden yksikössä. Hoitajien mukaan kommunikaatiovaikeudet ja psyykkinen ja fyysinen aggressio olivat tavallisia. He kokivat myös tilanteet eettisesti raskaina, koska sanoivat joutuvansa usein käyttämään voimaa saadakseen aamutoimet tehtyä. Kun kokeiltiin, että aamupesulla soitettiin asukkaan mielimusiikkia tai hoitaja lauloi, tilanne muuttui: hoitajat kokivat olevansa itse rennompia ja että asukkaat hymyilivät enemmän. He kokivat, että kaiken kaikkiaan kommunikaatio sujui paremmin ja myönteisemmässä ilmapiirissä kuin aiemmin. Aamupesutilanteet helpottuivat.” (Götell ym. 2009). http://www.muistiasiantuntijat.fi/memo
